- lähikauppoja ja – kauppiaita. Kun ostaa usein, jaksaa ostokset kantaa itse kerralla ja haba kasvaa. Toinen vaihtoehto on keskittää ostoksensa, käyden harvemmin ja ostaen isompia eriä. Jokaisen hiivapalan perään ei kannata huristella autolla eestaas. Lähikaupat tekevät myös ympäristöstä monipuolisemman, elävämmän, läheisemmän.
- ostoslistaa. Kotona yleensä muistaa, minkä kaupassa unohtaa.
- paikallisia yrittäjiä, lähituottajia, reilua kauppaa ja luomua, sillä yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että olemme kaikki saman planeetan ruokapöydässä. Ja olisi mielekäs ajatus, että sen pöydän antimia saisivat nauttia myös tulevat sukupolvet.
- kompostia. Vaikka ei kukkamultaa itse kaipaisikaan, maaperämme ottaa kiitollisesti kuohkeaa, uuden elämän alkua vastaan. Taloyhtiöön tai pihaan voi aina neuvotella kompostin, jos sellaista ei vielä ole. Kompostointi vähentää kaatopaikkojen kuormitusta.
- kierrätystä. Jos lajiteltujen roskien kantaminen epäilyttää, kannattaa muistuttaa itseään, että jos jaksaa kantaa ne kaupasta täytenä, jaksaa ne kantaa myös tyhjänä kierrätykseen. On ihan oma viisautensa siinä, että lasi kuuluu lasiin, metalli metalliin jne.
- hyötykäyttöä jätteissä. Lasipurkkeihin voi hillota marjoja, lasipulloihin tehdä mehua, maitopurkkeihin pakastaa marjasoseet ym.
- vuodenaikojen tarjontaa. Tuote on parhaimmillaan sen luonnollisessa kiertokulussa. Luonnolle on myös hurja kuormitus lennättää tuoreita hedelmiä toiselta puolelta maapalloa. Ei aina (ehkä?) tarvitse saada tuoreita passionhedelmiä.
- laivakuljetettuja tuotteita lentäen kuljetettujen sijaan.
- kangaskasseja. Kauppaan lähteminen ei yleensä tule yllätyksenä, joten mukaan ehtii siepata kyllä kassin tai kaksi. Kaupoista löytyy nykyään myös maatuvia, kompostointiin tarkoitettuja ”muovikasseja”.
- pakkausjätteen tulvaa. Omilla ostosvalinnoilla voi vaikuttaa paljon roskikseen päätyvän romppeen määrään. Onko jokaisen sitruunan tai paprikan oltava erikseen muoviin pakattuja? Joku siihen on kuitenkin jo koskenut…
- omia yrttejä. Yrttien ikkunalautakasvattelu on hauskaa, edullista ja hyödyllistä.
- uunin ja muiden sähkölaitteiden hyötykäyttöä. Uunia ei tarvitse pitää välttämättä ruokaohjeen loppuun asti päällä, jälkilämpö hellii esim. pataruokia. Lieden voi myös napsaista pois päältä ennen kattilan pois nostamista. Vesi kannattaa kiehauttaa vedenkeittimessä ennen kattilaan lisäämistä – säästyy aikaa ja sähköä. Painekattila on säästösijoitus (ja terveystäräys). Höyrytyskattilassa tai astiassa voi valmistaa monta ruokaa yhtä aikaa.
- ruoan kierrätystä. Eilisen tähteet ovat tämän päivän lounas tai uuden aterian alku.
- veden säästökäyttöä. Vaikka Suomessa on luksustilanne juoda vettä suoraan hanasta, ei puhdas vesi ole itsestäänselvyys. Tiskikone kannattaa säätää eko-ohjelmalle ja käyttää ekologisia pesuaineita sekä pestä vain täysiä koneellisia. Usein kylmää vettä hanasta laskiessa, hukkaan saattaa valua monta litraa. Altaassa voi pitää astiaa tai kastelukannua, johon laskee veden. Huonekasvitkin muistaa kastella siinä sivussa.
- hanavettä juomana. Muovisen pulloveden raahaaminen ympäri ämpäri maailman on ihmisen turhin oikku.
- itsevalmistettua ruokaa, sillä se on edullista, terveellistä ja maistuu taatusti välittämiselle.
- enemmän juureksia, kasviksia, marjoja, pähkinöitä, kuivahedelmiä ja täysjyväviljoja.
- vähemmän lihatuotteita, sillä lihan kasvattaminen ja ruokkiminen syö maailman viljavarastoista ainakin kolmanneksen. Kuten ennen vanhaan, lihan kuuluisi olla ylellisyystuote, joka käytetään täysin, luineen päineen.
- kekseliäisyyttä ruoanlaitossa.
- energiaa säästäviä härveleitä keittiössä ja muualla kotona. Helppo energiansäästövinkki on siivota jääkaappi, sillä puhdas jääkaappi on 20% tehokkaampi kuin likainen. Samoin pakastin kannattaa sulattaa pari kertaa vuodessa. Samalla tulee syötyä kaapin perukoille unohtuneet herkut. Jääkaapin ja pakastimen taustat imevät itseensä pölyä, joka kannattaa imuroida säännöllisesti. Täpötäysi jääkaappi vie paljon energiaa, mutta pakastin on hyötykäytössä vain ollessaan täynnä.
- enemmän ekologisia pesuaineita, vähemmän myrkkyjä. Ikiaikaiset viinietikka, sooda ja saippua tepsivät mainiosti moneen likaläikkään.
- pestäviä tiskirättejä, luuttuja ja keittiöpyyhkeitä. Talouspaperissa hurahtaa äkkiä puu poikineen roskikseen.
Tietopaketti julkaistu Marianne Kiskolan "KOTI-ruokaa koko perheelle"-kirjassa (Tammi 2009)
